JESUS CHRESTUS JA TUOMIO

Suetonius kirjoitti keisari Claudiuksen aikana juutalaisyhteisössä puhjenneista mellakoista, joiden takia juutalaisryhmiä karkotettiin erityisesti v. 49 aikana Roomasta. Jesus Chrestusta koskeva tapahtuma on kirjattu Claudiuksen säädöksiin. Lähteiden mukaan v. 41-48 välillä Jesus Chrestus olisi tullut kuninkaaksi eli messiaaksi Rooman juutalaisille, jolloin heitä vainottiin eritoten Roomassa ja uskonnolliset toimitukset oli kielletty. Suurin syy vainoihin oli katakombeissa tapahtunut kuolleitten lihan syönti ja ihmisveren juonti.

Markion käytti latinaksi kirjoittamissaan teksteissä nimeä Jesus Chrestus eli Jeesus Krestus tai Jeesus Kristus. Hänen mukaansa Jeesus ei tullut maailmaan syntymän kautta, vaan ilmestyi aikuisena ollen aavemainen henkiolento. Toisin sanoen Jeesus tuli Roomaan aikuisena ja hänet valittiin juutalaisten kuninkaaksi. Qumran papit pukeutuivat valkoiseen merkkinä nasaretilaisuudesta.

Claudius tuomitsi Jesus Chrestuksen kapinoinnista ristiinnaulittavaksi ja hän joutui kantamaan raskaan ristipuunsa tuomiopaikalle yhdelle Rooman seitsemästä kukkulasta. Jesus Chrestus eli Jeesus Nasaretilainen oli karkotettu Qumranista käytöksensä vuoksi. Hän homoili, söi ihmisiä ja raiskasi naisia ja lapsia. Raamatussa oleva kertomus Jeesus Nasaretilaisen ristiinnaulitsemisesta tapahtui Roomassa, jossa haudasta kadonnut Jeesuksen ruumis aiheutti mellakoita. Kristittyjen väitettiin syövän toisiaan kulttimenoissa. Jeesus ha-Notzria seuranneet nasaretilaiset eivät syöneet ihmisiä, vaan olivat kasvissyöjiä. Kristittyjen vainot olivat mielipuolisia, jolloin kristityt piiloutuivat katakombeihin harrastamaan rituaalejaan ja kulttiuskontoaan syömällä ruumiita. Kapinoiden aiheuttajina olivat 2 juutalaisryhmittymää. He kiistelivät Jeesuksen haudan tyhjyydestä. Jeesuksen oman ryhmittymän mukaan hän oli herännyt henkiin ja kävellyt pois haudasta. Toinen ryhmittymä väitti ruumiin ryöstetyn ja lahkon jäsenten syöneen hänet. Claudius karkotti molemmat ryhmät.

Keisari Claudius eli Tiberius Claudius Drusus Nero Germanicus hallitsi Rooman valtakuntaa v. 41-54. Claudius olisi halunnut uudistaa latinan aakkoset, joihin olisi tullut 3 kirjainta lisää. Koska uudistus estettiin, hän päätti sallia julkisen piereskelyn vastalauseena aakkosuudistuksen estämisestä. Laki herätti yleistä hilpeyttä. Raivotessaan ja nauraessaan Claudius kuolasi ja räkää valui suoraan hänen nenästään. Incestus oli hänen hevosensa nimi.

Konstantinus Suuri (25.7.306-337) kielsi ristiinnaulitsemiset valtakautensa lopulla sekä uhrieläinten teurastukset ja uhraukset. Hän ei pitänyt omien sanojensa mukaan juutalaisten tavoista. Hänen edeltäjänsä Galerius sääti lain huhtikuussa v. 311, jolla oli kieltänyt kristittyjen vainot. Konstantinusta on sanottu Rooman ensimmäiseksi kristityksi keisariksi. Hän laillisti kristinuskon kutsuen koolle 1. ekumeenisen kirkolliskokouksen Nikeaan v. 325. Siellä päätettiin, että kirkot juhlisivat pääsiäistä samanaikaisesti. Konstantinus kuoli helluntaina 22.5.337, jolloin hänen 3:n poikansa Konstantinuksen, Constantiuksen ja Constansin haluttiin hallitsevan valtakuntaa. He olivat eri provinsseissa hallitsijoina ja heidän tulonsa paikalle kesti kuukausia. Roomassa oli tapana, että keisarille piti käydä kertomassa päivittäin, mitä missäkin tapahtui, joten alamaiset kävivät kuolleen keisarin luona vielä 9 kk ajan kertomassa tapahtumista. Keisareiden hautajaisissa toistettiin Konstantinuksen hautajaissanat n. 1 000 v. ajan: "Nouse ylös, sinä maailman herra. Kuningasten kuninkaat odottavat sinua viimeiselle tuomiolle taivaissa!"


<=== Takaisin ===>

Copyright © 2008-2012, Sirpa Montonen