HERODES, PONTIUS JA KAIFAS

Herodes Suuri syntyi v. 73 eaa. Askalonissa perheen toisena lapsena ja kuoli v. 4 eaa. Jerikossa. Isä Antipater oli kotoisin Idumeasta entisestä Edomista. Herodeksen äiti oli nabatealainen prinsessa Kypros. Herodeksen veljet olivat Feisal, Joosef ja Feroras. Sisaren nimi oli Salome. Antipater oli Juudean prokuraattorina vuodesta 47 eaa. Hän nimitti poikansa Herodeksen Galilean käskynhaltijaksi ja hänen ollessaan 25-vuotias isän kuollessa hänet valittiin Juudean kuninkaaksi v. 37 eaa. Herodeksen isä oli ollut Hyrkanos II:n lähin mies. Hyrkanos oli joutunut vangiksi Parthiaan ja Herodes järjesti hänet vapaaksi sekä paluun Juudeaan, mutta hän ei voinut toimia enää ylipappina Antigonoksen leikkautettua häneltä korvat ennen vapautumista.

Herodes Suuri oli koko maan kuningas ja Jerusalemissa oli oma paikalliskuningas. Herodes murhautti 34-vuotiaan vaimonsa Mariamnen tämän sanottua Herodeksen olevan kuin sika röyhtäillessään ja maiskuttaessaan syödessä, vaikkei itse sikaa syönytkään. Kuitenkin hirmuhallitsija oli ruumiinrakenteeltaan laihahko ja hintelä. Pituudeltaan hän oli lyhyenläntä. Hänen ympärillään leijuva haju oli kaamea ja hänestä pysyteltiin etäällä. Koska Herodes ei syönyt sianlihaa, kerrotaan keisari Augustuksen tokaisseen, että on parempi olla Herodeksen sikana kuin vaimona. Jos on vaimo, puoliso mestauttaa hänet, jos on sika jää eloon.

Herodekselle oli ennustettu, että hänen kahdesta pojastaan tulee kuninkaita ja nyt myös Beetlehemissä on syntynyt tuleva kuningas Jeesus Bar Abbas. Hän ymmärsi asian väärin ollessaan kuolemansairas ja viinihuuruissaan tajuamatta, ettei Joosefille ja Marialle syntynyt paikalliskuninkaan ainoa lapsi olisi uhka. Herodes oli tapattanut Mariamnen kanssa tekemänsä kaksi poikaa kahta vuotta ennen Jeshuan syntymää pelätessään hänet syöstävän vallasta. Itse asiassa Herodes ei vainonnut muita alle 2-vuotiaita kuin omiaan ja samanikäistä Jeesusta, joista olisi voinut tulla kruununperijöitä. Poikien kuoleman jälkeen Herodes näki harhanäkyjä näistä ja tapattamastaan lasten äidistä Mariamnesta. Kun Jerusalemin eteläpuolisesta Beetlehemistä ei löytynyt tulevaa uutta kuningasta Jeesuksen asuessa Joosefin ja äitinsä kanssa Jerusalemissa, Herodes lähetti sotilaita Galilean Beetlehemiin. Herodeksen vaino omia alle 2-vuotiaita poikiaan ja Jerusalemin kuninkaan Abban poikaa kohtaan muuttui juoruissa kaikkien alle 2-vuotiaiden lasten vainoamiseksi, vaikkei näitä vainottukaan. Lisää tietoa Herodesten suvun vaiheista ja kohtalosta PSARIssa.

Valerius Gratuksen jälkeen maaherraksi nousi Pontius Pilatus. Pilatus syntyi n. v. 25 eaa. perheeen ainoaksi lapseksi. Pontiuksen suku oli alkujaan Latiumin ja Lucanian välistä Samniuksesta sijaiten sisämaassa Roomasta itäkaakkoon. Suku oli kuuluisa sotilaistaan ja sukunimi viittaa keihäänheittäjään. Pontius Pilatus ryhtyi sotilaaksi n. v. 5 eaa. Keisari Tiberius oli ylpeä tultuaan isoisäksi ja sen kunniaksi nimitti Pontius Pilatuksen maaherraksi Juudeaan. Pontiuksen astuttua virkaansa jotkut halusivat vähentää maaherran valtaa. Antipas oli tietoinen levottomuuksista, mutta haluton syyllistymään mitenkään maanpetokseen. Antipas ehdotti, että hänen serkkunsa yrittäisi syrjäyttää Pontius Pilatuksen. Antipas juoni Pontius Pilatusta vastaan kertoen tämän olleen syyllinen Jumalan eli paikalliskuninkaan pojan Jeesus Bar Abbaksen kuolemaan ja juutalaisten levottomuuksiin. Pontius Pilatuksen väitettiin tapattaneen 100 samarialaista ja murhauttaneen joukon galilealaisia, jotka olivat uhraamassa. Tapettujen ihmisten veri oli saastaista Mooseksen lakien mukaan. Surmattujen veri ja pyhitetty uhriveri sekoittuivat alttarilla ja se oli aivan kauheaa juutalaisille. Seurauksena oli se, että Pontius syrjäytettiin virasta ja karkotettiin Juudeasta.

Keisari Augustus oli naimisissa kolmesti. Hänen toinen vaimonsa Scribonia synnytti keisarin ainoan lapsen Julian v. 39 eaa. Tyttö kihlattiin 2-vuotiaana Marcus Antoniuksen pojalle, mutta kihlaus purkautui. Augustuksen kolmas vaimo oli Livia. Hän oli naimisissa Tiberius Claudius Neron kanssa. Heillä oli poika Tiberius. Livia oli raskaana, kun Augustus pakotti hänet eroamaan miehestään naidakseen hänet. Julian äitipuolen Livian poika Tiberiuskin joutui eroamaan vaimostaan ja naimaan Julian, jotta keisarin virka periytyisi hänelle. Julia ei rakastanut kolmatta miestään, vaan vietti paheellista elämää. Tämä ei miellyttänyt Augustusta ja hän salli avioeron Tiberiukselle karkottaen raskaana olleen Julian Roomasta. Hän synnytti Claudian Narbonnessa Galliassa. Augustuksen kuoltua keisariksi nousi Tiberius. Hän kutsui tyttärensä Claudian hoviin ja adoptoi hänet. Claudia kihlattiin Pontius Pilatukselle. Pontius kehui tytön kauneutta nähtyään hänet ensi kertaa. Hän arvosti myös suuresti tytön vaurautta pitäen tavoitteenaan päästä seuraavaksi keisariksi. Claudia sai viettää hääyön yksin Pontiuksen viettäessä sen mieluiten etsien totuutta. Pontius Pilatus viipyi yöt poissa. Lähtiessään iltaisin filosofoimaan hän totesi: "Menen etsimään totuutta, elämää ja totuutta!" Claudia synnytti pojan viiden vuoden kuluttua. Pojan toinen jalka oli surkastunut, mutta hän harjoitteli sinnikkäästi oppien kävelemään. Tiberius nimitti vävynsä Pontiuksen v. 21 jaa. Juudean prefektiksi ja sittemmin prokuraattoriksi. Pontius Pilatuksen hoitaessa tehtäviään Claudia vietti aikaa naapurinsa sadanpäämies Jairuksen vaimon Salomen kanssa. Jairuksella ja Salomella oli Raamatustakin tutuksi tullut 12-vuotias tytär Smedia, jonka Jeesus herätti kuolleista. Salome kertoi Claudialle puuseppä Joosefin korkeasti koulutetusta pojasta, joka paransi rampoja, sairaita ja kerjäläisiä. Jeesus Bar Abbas haettiin katsomaan Piloa. Nähtyään vaikeasti ontuvan pojan Jeesus pyysi paikalle isänsä puuseppä Joosefin ja he valmistivat tuen, jota vähän kerrallaan kiristämällä jalka oikeni. Jeesus Bar Abbas otti kalakorista kalan ja laittoi suuhunsa sydämellisesti nauraen näyttäen pojalle, että näitä piti syödä paljon, jotta jalka paranisi. Pilo otti hänkin kalan suuhunsa nauraen ja söi sen.

Juudean maaherra Valerius Gratus nimitti Joosef Bar Kaifaksen v. 23 jKr. ylipapiksi. Hän siirtyi Kapernaumista Jerusalemiin ollen v. 41 jKr. Ylipappina olleen Hannaksen kuoltua viran olisi pitänyt siirtyä hänen vanhimmalle pojalleen, mutta hänellä oli vain tytär, joka oli osunut aviomiesarvonnassa Joosef Bar Kaifakselle. Hän peri ylipapin viran. Hänen maallinen elämänsä päättyi n. 60-vuotiaana. Hän päätyi ossuaarissa sukunsa kalliohautaan Jerusalemiin. Ossuaari on löydetty.


<=== Takaisin ===>

Copyright © 2008-2012, Sirpa Montonen