ROOMALAINEN YHTEISKUNTA

Rooman valtakunnassa vuodesta 600 eKr. ensimmäiselle vuosisadalle roomalaiskodeissa asuttiin hyvin tiiviisti koko suvun kesken. Perheen pää oli vanhin mies joko isä, isoisä tai setä. Jokaisella perheellä oli hieman eri tapoja ja sääntöjä, koska perheen päällä oli valta päättää, mitä sääntöjä perheessä noudatettiin. Lisää Isuksessa.

Ensimmäisen vuosisadan lopusta tuonne 500-luvulle tilanne muuttui nopeasti. Vaikka perheet asuivat vielä samassa taloudessa, naiset saivat omistaa maata, hoitaa sitä, vapauttaa orjia, tehdä testamentteja, ottaa vastaan perintöjä ja tehdä töitä joissakin ammateissa. Roomalaiset hyväksyivät avioeron ja uudelleen avioitumisen. Avioeron jälkeen ex-appivanhemmat olivat edelleen tärkeitä, samoin kuin heidän lapsensa. Adoptoiduilla lapsilla olivat samat oikeudet kuin muilla lapsilla. Iäkkäitä kunnioitettiin erityisesti ja hoidettiin hyvin.

Lue kirjasta lisää hääseremoniasta ja hääkimpusta, joka ei ollut aivan samanlainen kuin nykyiset kimput.

LÄÄKETIEDE

Gaius Marius (v. 157-13.1.86 eaa.) teetätti ensimmäiset hoivalaitokset roomalaissotilaille. Rooman ensimmäisen sairaalan perusti patriisitar Fabiola 390-luvulla. Pammachius rakennutti sairaalan Rooman satamakaupunkiin Portoon (= portti).

Julius Caesarin karkottaessa ulkomaalaiset Roomasta v. 46 eaa., hän salli lääkäreiden jäädä ja antoi heille kansalaisoikeudet.

Roomalaisten laeissa otettiin huomioon terveydelliset näkökohdat. Rooman hallinto antoi n. v. 450 eaa. 12 taulun lait, joissa oli määräyksiä likavesistä, elintarvikkeista ja kuolleiden hautaamisesta. Vuonna 88 eaa. tuli Lex Cornelius, jossa lääkäriä voitiin rangaista potilaan kuolemasta, jos se johtui lääkärin virheestä. Suurimmissa kaupungeissa oli kaupunkilääkärijärjestelmä.

Etruskit osasivat valmistaa tekojäseniä, tekohampaita ja kultaisia paikkoja n. v. 500 eaa. Terveydenhoidossa luotettiin myös taikauskoon ja haruspeeksi-pappien ennustuksiin lintujen lennosta ja sisäelimistä. Varsinkin maksasta tehtiin sairauksien diagnooseja ja niiden ennusteita.

Roomassa oli ruttoa v. 293 eaa., johon pyydettiin apua kreikkalaisten lääkintätaidon jumalalta Asklepiokselta, jonka Epidauroksessa olleesta temppelistä haettiin käärme. Se kuljettiin juhlallisesti Roomaan Tiberjoen saarelle pystytettyyn Aesculapiuksen temppeliin. Lääkärit tekivät lääketabletit yli 10 kasvista sekä niiden sekoituksista. Raaka-aineina oli hibiskusta, auringonkukkaa, selleriä, porkkanaa, retiisiä, kaalia, persiljaa, villisipulia, tammenterhoa, kastanjaa, alfalfaa ja siankärsämöä.

Rooman lääkäreistä lisää Isus-kirjassa.


ROOMAN JUMALIA

Isiksen ohella oli myös Magna Mater kultti, joka saattaa olla maailman vanhin uskonto. Suuri Äiti on kuvattu yli 6 000 vuotta vanhoissa piirroksissa kahden kissaeläimen kanssa ja kivikauden veistoksissa. Lopulta Magna Mater kultti katosi yhdessä useimpien kulttien kanssa, kun Isiksen palvonnasta lähtöisin ollut kristinusko otti vallan ja Rooma ryöstettiin.

Kultti eli sitkeästi ja jätti monia muistoja itsestään. Pietarin katedraali Vatikaanissa on rakennettu suoraan Magna Materin vanhan temppelin päälle ja joitakin osia siitä on jäljellä kirkon perustan alla. Magna Mater oli taivaalta pudonnut suuri musta meteoriitti, josta tuli muinainen Vähä-Aasian kansojen palvoma suuri äitijumalatar Kybele, joka asui Ida-vuorella. Hänet kuvattiin korkea tornikrunu päässään ja 2 naarasleijonaa molemmin puolin kuin suojelemassa. Hänen palvontansa oli peräisin Fryygiasta. Kybele oli luonnon ja sen elinvoiman, eläinten, kasvillisuuden, viljelyksen ja yhteiskuntaelämän jumalatar. Kybeleä on palvottu myös Kreikassa. Roomassa Kybele oli Magna Mater.

Roomassa palvottiin myös Tammus jumalaa, joka oli sumerilaisbabylonialainen maan kasvun antava hedelmällisyyden jumala. Tammus kuoli kuivaksi vuodenajaksi ja heräsi taas eloon kasvukauden alettua.

<=== Takaisin ===>

Copyright © 2008-2012, Sirpa Montonen