KAKSI MOOSESTA

Mooseksen kirjat kertovat ainakin kahdesta eri Mooseksesta, jotka johdattivat israelilaisia pois Egyptin orjuudesta. Ensinnä on Moses v. 1 859 eaa., jonka vaimo oli Sippora. Toisen Mooseksen johdatus oli v. 1 025 eaa., jonka vaimo oli Etiopiasta. 4.Moos. 12:1 ja septuaginta. Josephus väittää nimen olleen Tharbis. Eusebius taas laittoi nimeksi Merris. Sana on tulkittu väärin. Eusebius tarkoittaa, että Mooses pelasti etiopialaisen prinsessan Mer-Weristä eli Moerisjärveltä, jonne hänet oli viety orjaksi. Mooseksista kertovat tarinat on yhdistetty. Löydettyjen todisteiden perusteella on ollut ainakin 3 Moosesta.

Moses syntyi mulattilapsena v. 1 889 eKr. Sakkarassa Egyptissä. Moses kuoli v. 1 849 eKr. Hooreb vuoren juurella Arabian luoteiskulmalla 39 vuotiaana. Moseksen elämän alku oli hankala, kun hänen äitinsä palestiinalainen orjaneito ja isä Ymr Yimir joutuivat pitämään kiihkeän suhteensa salassa. Isä oli tuotu orjaksi eteläisestä Kushista 130 km Kairosta lounaaseen olleelle Al-Fayyumin suolle, jota kuivattiin viljamaaksi. Hänellä oli tummapintainen vaimo ja lapsia. Leeviläisiä ei vielä ollut. Äiti laittoi pojan kaislakoriin ja vei faaraon tyttären Mereretin pesupaikalle. Mitenhän historia olisi muuttunut, jos faaraon tyttären tussu ei olisi ollut likainen kuukautisten takia ja hän ei olisi ollut pesulla suojaisassa Niilin kaislikossa. Moseksen äidistä tuli pojan hoitaja, kun faaraon tytär ei huomannut naisen vaaleutta luullen häntä heprealaiseksi, joita käytettiin imettäjinä. Heidän lapsensa olivat ylempiarvoisten siittämiä, mutta miehet eivät voineet sanoa puolisoilleen, että tuli käytyä yökylässä ja sen seuraus kävelee tuossa.

Egyptiläiset torit kuhisivat elämää. Kushista ja Puntmaasta tuotiin tuotteita myytäviksi. Puntmaalaisia sanottiin mustiksi berbereiksi. Savossa miehen talvipalttoota kutsutaan myös mustaksi berberiksi. Vuosikymmenten käytön jälkeen takki on yleensä harmaa ja koinsyömä, mutta vuosi vuodelta miehet vetävät sen päälleen uskollisesti sanoen, että kyllä se vielä tämän yhden talven menee.

Sotapäällikkö Mooses johti sotaa Nubiaa vastaan. Hän ei johdattanut väkeä Egyptistä mihinkään, vaan johti väkeä sinne. Hänellä (faarao Thut-Mosis?) oli egyptiläinen vaimo.

Moses meni kerran rakennustyömaalle ja näki, miten egyptiläinen vartija löi työläistä. Hän suuttui kohtelusta ja tappoi vihapäissään vartijan. Mitä sitten Mosekselle tapahtuikaan? Lue lisää Moseksen jännittävästä seikkailusta ja "valitusta kansasta" kirjastani PSARIsta.

Senusret III (v. 1 874-1 855 eaa., hallintok. on joissain tied. 48 v., po. 18-19 v.) rakennutti hautapyramidinsa mutatiilistä ja päällystytti kalkkikivillä, joita tuotiin Siinailta. Pyramidi on suurin mutatiilirunkoisista ja 60 m korkea. Sisäänmeno oli itäpuolella. Egyptiläiset ryhtyivät suunnittelemaan heti lapsen synnyttyä tämän hautajaisia. Kolmesta vaimosta yksi oli Moseksen kasvattiäiti Mereret, Senustret III:n sisar. Senusret III tarvitsi orjia kivilohkareiden irrottamiseen ja sotiin. Moseksesta ei olisi tullut faaraota, vaikka hän olisikin jäänyt faaraon palatsiin. Moseksen velipuoli Amenemhet III:sta eli kasvattiäidin veljen eli Mereretin aviomiehen 2. vaimon Sebekshedtineferun pojasta tuli uusi faarao. Kolmas vaimo Sithathor oli myös Senusret III:n sisar. Sisaret eivät saaneet lapsia. Senusret III tappoi vihollisotilaat, myrkytti kaivot ja poltti vihollisen pellot. Hän langetti vihollisille heitä kuvaavia kiroustekstejä, jotka tuhottiin kirouksen langettamiseksi.

Harrisin papyruksessa on pakkotyöstä Ramses III:n aikaan. Ajalta on säilynyt vaihtotavaraluetteloita ja painomittatietoja. Painoyksikkö deben = 91 g, kidet, qedet tai leija = 1/10 = n. 9 g. Kultaa 1 479 deben 3 kidet = 134,6 kg = 296,74 paunaa. Ramses II:n aikaan kuparin arvo oli 1/100 hopean arvosta ja Ptolemaioksen aikaan suhde oli 1/350.

Jaakobin pojat Leean ja Raakelin kanssa syntyivät v. 1 190-1 150 eaa. Orjiksi Egyptiin joutuneiden leeviläisten kantaisä oli Leevi. Hän (s. v. 1 186 eaa.) oli Jaakobin ja Leean poika. Leevi = kiintyä. Leevin keskimmäinen poika oli Kehat (s. v. 1 141 eaa.), jonka esikoinen oli Amram (s. v. 1 098 eaa.), jolle syntyivät Mooses (s. v. 1 059 ja k. v. 1 010 eaa.), Aaron oli vanhin ja Mirjam keskimmäinen lapsi. Jaakob ja Raakel saivat Joosefin (s. v. 1 185 eaa.) ja Benjaminin (s. v. 1 183 eaa.). Joosef oli isänsä lellilapsi ja sai tältä aina kaikkea kivaa. Kerran Joosefin mennessä uudessa punaisessa isältä saadussa puvussa paimenessa olleiden veljiensä luo, nämä suuttuivat nähdessään uuden puvun. He heittivät Joosefin kaivoon ja myivät hänet orjaksi 17-vuotiaana. Joosefista tuli faarao Ramses III:n virkamies 30 vuotiaana. Ramses oli Egyptin faarao v. 1 186-1 153 eaa. Hänen aikakaudellaan talous romahti ja johti maailman 1. lakkoon, kun rakentajille ei voitu maksaa ruokapalkkaa. Joosef sanoi, että on jumalan eli pappi Potifarin tehtävä selittää unet, mutta hänkin voi yrittää selittää niitä. 1.Moos. 40:8 Hän yleni faaraon viljavarastojen hoitajaksi lisäten varastoja teetättämällä katakombeja ja rakennuksia Sakkaraan Dzoserin pyramidin lähelle. Isoimmat sadot antoi Al-Fayyum. Sen halki kulki Joosefin tieksi sanottu kanava, jota pitkin hän tarkasti viljelymaat. Ha-Uar padon kohdalla on siipirattaat ja Fayyumin kaupunki. Sen vanha nimi oli Krokodilepolis, jonka asukkaat käyttivät krokotiilinnahkoja maksamiseen.

Raamatussa kerrotaan toisestakin Joosefista, joka balsamoitiin Egyptissä ja hänen muumioruumiinsa laitettiin pyramidiin.

Moosesta (s. n. 1059 eaa.) ei laitettu 6 670 km pitkään ja n. 20 km leveimmillään olevaan Niiliin uiskentelemaan krokotiilien ja virtahepojen sekaan. Hänestä koulutettiin kirjoitustaitoinen pappi. Nimi tuli isältä, joka työskenteli siipirattailla Niilin sivujoen ja kanavan haarassa nostaen vettä. Mooses = Ma'a = nostaa vettä. Mooses ei paennut Egyptistä. Hän oli pappina temppelissä, jossa palvottiin Thom- tai Thot-jumalaa elikä läheisessä palatsissa asui elävä Thom faarao. Mooses eli rauhallista elämää Niilin itärannikolla Goosenissa kulkien Niilin länsirannalle temppeliin töihin. Kunnes eräänä rauhallisena päivänä kaikki muuttui hänenkin kohdallaan.

Loput kertomuksesta PSARIssa...

MOOSEKSEN MERENHALKAISU

Raamatussa lukee 2.Moos. 14:16 "Mutta sinä Mooses nosta sauvasi ja ojenna kätesi meren yli ja halkaise se, niin että Israel kuninkaan orjat voivat käydä meren poikki kuivaa myöten." Mooses ja sulkuvahti sekä toisen padon sulkuvahdit vetivät patosulkujen vivuista (eli halkaisivat ilman), jolloin 2 padon sulkujen ollessa kiinni kanavan uoma kuivui. Uomaa pitkin orjat pakenivat Bahr Yossuf kanavan toiselle puolelle. Israelin valitun kansan pakomatka alkoi Sakkarasta. Memphisistä eli Noofin kaupungista liittyi pakojoukkoon lisää väkeä. Orjat olivat Al-Fayyumin suoalueen työläisiä. Aluetta ympäröi Niili sivujokineen. Kenenkään ei uskottu karkaavan sieltä. Joen yli ei nähnyt iltahämärissä, joten Mooses heilutti soihtua merkiksi eli halkaisi ilman sillä. Mooses suoritti vielä toisen "ilman halkaisun" eli hän työnsi sulkuportin sauvaa, jotta vesi ryöppysi kanavaan, jonne faaraon sotajoukko oli ratsastanut ansaan. Sotilaat eivät päässeet Bahr Youssefin eli Joosefin tieksi nimitetystä kanavasta millään pois. Kanavan seinämät olivat 5 m korkeat ja itse kanava 15 km pitkä. Raamatussa kerrottu faaraon joukkojen hukkuminen suohon ja vesipyörteeseen on täysin totta.


<=== Takaisin ===>

Copyright © 2008-2012, Sirpa Montonen