MARKUKSEN EVANKELIUMI

Markuksen evankeliumi on evankeliumeista vanhin ja siihen on kirjoitettu hyvin paljon tekstiä muista evankeliumeista. Eusebios lainasi Papiaksen kirjoitusta n. v. 130, jossa hän kirjoitti Markuksen olleen Keefaksen Pietarin tulkkina ja oppaana Roomassa. Pietari mainitsee kirjeessään Babylonian, jonka seurakunta lähetti terveisiä, ja jossa Pietari oli poikansa Markuksen kanssa. Kyseessä oli varmaan Egyptin Babylonia, jota verrattiin usein Sodomaan siellä tapahtuneen maanjäristyksen takia. Keefaksen Pietarin poika Markus kirjoitti Markuksen evankeliuminkin ja Pietarin kirjeet. Markus opiskeli Egyptissa ja siirtyi sieltä isänsä Pietarin kanssa Roomaan, jonne tästä tuli ensimmäinen paavi, ja joka todennäköisesti asetti johtavana piispana eli paavina poikansa Markuksen Aleksandrian ensimmäiseksi piispaksi.

Egyptin Babylon sijaitsi nykyisen Kairon alueella. Väitetään myös Joosefin, Marian ja Jeesuksen käyneen siellä etsiessään turvapaikkaa Herodes Suuren vainolta. Kaupungin historiasta tiedetään Pyhän Markuksen olleen Babyloniassa ja levittäneen sinne kristinuskoa. Babylon oli roomalaisten hallussa ja siellä sijaitsi heidän linnakkeitaan.

Markuksen evankeliumi kertoo Roomassa tapahtu-neista asioista, kuten Jeesus Kristuksen eli Jesus Chrestuk-sen ristiinnaulitsemisesta. Alkuperäisen evankeliumin kirjoituspaikaksi on sanottu Roomaa, koska kirjoittaja on yhdistetty Pietariin. Teksti sisältää 150 kirjoitusta Vanhasta testamentista. Virheelliset tiedot maantieteessä ja kulttuurissa osoittavat, että kohdat on lisätty sekä alkuperäinen evankeliumi on muutettu Roomasta Juudeaa koskevaksi. Lisäykset on saatettu tehdä Roomassa henkilön taholta, joka ei tuntenut Juudeaa, eikä juutalaisuutta. Alkuperäistekstissä juutalaisuudesta ei ole ollut tietoa. Evankeliumin 622:sta jakeesta 406 on Matteuksesta ja Luukkaasta, 145 Matteuksesta, 60 Luukkaasta ja vain 51 jaetta sen omia.

Markuksen evankeliumin on kirjoittanut ainakin 2 eri henkilöä tai Markusta kirjoitustyylin vaihtelun perusteella. Kreikan kielinen sanelu on ollut joiltain osin hyvin kansanomaista. Yhden version teki Egyptin Aleksandrian koptisti-kirkon ensimmäiseksi piispaksi valittu Markus. Hänen väitetään tuoneen kristinuskon Egyptiin v. 48 jaa. paettuaan kristittyjen vainoja isänsä Keefaksen Pietarin kanssa mahdollidsesti Roomasta. Hän lisäili omia ajatuksiaan evankeliumin koptinkieliseen versioon. Markuksen pyhäinjäännökset on viety Aleksandriasta Venetsiaan Pyhän Markuksen kirkkoon. Siellä on nyt Bysantista ja Aleksandriasta tuodut kahden eri Markuksen pyhäinjäännökset.

Alkuperäistekstin kirjoittaja Markus syntyi 14.1.5 jKr. Kapernaumissa. Hän kirjoitti evankeliuminsa yksinkertaisella puhekielellä kreikaksi Qumranin luostariyhteisössä paettuaan Roomasta keisari Claudiuksen karkotuksia v. 49. Hän sai Jeesus Kristuksen opetuksista, keskustelut opetuslasten kanssa ja viimeisten päivien tapahtumat ennen ristiinnaulitsemista valmiiksi v. 59-60 jKr. Tekstipalanen Markuksen tekstin luvusta 6 ja jakeista 52 ja 53 on löydetty Qumranista. Yhteistä kaikille Qumranissa oli pakeneminen Jerusalemista vastalauseena saddukeusten toiminnoille tai siellä oleskeli myös paljon keisari Claudiuksen karkottamia juutalaiskristittyjä Roomasta. Qumran tuhottiin lähes täysin roomalaislegioona 10:n hyökkäyksessä v. 68, jolloin Markus kuoli, ja lopullisesti v. 70 jaa. Egyptistä löydetty Al-Fayyum papyrus sisältää tekstiä, joka voi olla UT:n Markuksen evankeliumista. Jäljellä siinä on n. 100 Kreikan kirjainta. Mark. 14:26-31 on hyvin samantapainen. Teksti saattaa olla Egyptiin paenneen Markuksen kirjoittama.

Mark. 14:44 Juudas ei suudellut Jeesusta. Kreikan ystävä, filwj (filoj) ja suudella, filw ovat sekoittuneet. "Se, jolle suuta annan.." = "Ystävä, jonka kanssa puhun.." Juutalaiset eivät tervehtineet suutelemalla, vaan tyrkkäämällä kätensä nivusiin. Kreikasta käännettäessä ystävä ja suudella ovat menneet sekaisin osaamattomuudesta.

Keefaksen Pietarin kirjeet on kirjoitettu oppineella käsialalla. Tosin on huomattava, että Keefaksen Pietari ja Simon Pietari ovat eri henkilöitä, joista Jeesus sanoi, että erotamme heidät toisistaan vain kutsumalla toista oppineeksi ja toista oppimattomaksi. Simon Pietari oli syntynyt Betsaidassa ja hän puhui arameaa sekä oli kalastaja. Keefaksen Pietarin isä oli Joona. Pietarin kirjeet on kirjoitettu Keefaksen Pietarin pojan Markuksen toimesta Roomassa, jossa kielinä olivat latina ja kreikka, ja joita molempia opetettiin. Markuksen sanotaan toimineen Pietarin tulkkina ja oppaana Roomassa. Ensimmäisessä Pietarin kirjessä viitataan diasporaan, joka tapahtui vasta v. 136, ellei sitten juutalaisten hajaantuminen eri paikkakunnille tapahtunut jo vuoden 52 jaa. paikkeilla, jolloin keisari karkoitti siirtolaisjuutalaiset Roomasta.

Simon Pietari ei voinut olla enää elossa keisari Neron aikaan, koska hän oli yhdessä veljensä Jamesin kanssa vuonna 46 jKr. Jerusalemissa keisari Claudiuksen aikana. Kyseessä täytyy olla Keefaksen Pietari.

Papiaan 5-osainen teos Herran puheiden selitykset on yksi varhaisia Jeesuksen sanoja käsitteleviä teoksia. Hän on varmaan kirjoittanut ylös Jeesus Kristuksen opit Roomassa, ei Juudean Jeesuksen oppeja, sillä niitä ei ollut.

"Jolla on korvat, se kuulkoon!", jae ei sisälly vanhimpiin käsikirjoituksiin. Markuksen evankeliumi loppui jakeeseen 16:8 ja Jeesuksen ilmestyminen opetuslapsilleen kuoleman jälkeen on lisätty. Vanhimpien säilyneiden käsikirjoitusten tyyli poikkeaa muusta evankeliumitekstistä ja joissakin versioissa loppuosan tekstit ovat jopa erilaisia jakeen 16:8 jälkeen ja sisältö vaihtelee suuresti. Origenes lainasi Matteuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumien ylösnousemustekstejä, muttei Markuksesta jakeen 16:8 jälkeen. Johtopäätös taästä on, ettei evankeliumissa ollut muita jakeita Rooman tapahtumien osalta.

BABYLON, EGYPTI

Babylon tai myös Babylonia sijaitsi hyvällä paikalla aivan Ala- ja Ylä-Egyptin rajalla ja keräsi jokialuksilta tietulleja laivojen ylittäessä rajan. Diodoros Siculus kertoo, että linnoitus olisi rakennettu jo 1 900 luvulla eaa., kun Sesostris voitti babylonialaiset ja otti vankeja mukaansa Egyptiin tehdäkseen heistä orjia. Vangit alkoivat kapinoida ja rakensivat itselleen puolustuslinnoituksen, jolle antoivat nimeksi Babylon.

Piispa Nikiou mainitsee, että tämä linnoitus olisi rakennettu tai korjattu Baabelin kuningas Nebukadnessarin aikaan, kun hän työskenteli Egyptissä kuudennella vuosisadalla eKr., ja että ensimmäinen tietulli olisi kerätty kuningatar Semiramuksen aikakaudella, jolloin hän valloitti Etiopian. Semiramuksen poika oli nimeltään Zarathustra. Voi olla, että Semiramus kasvatti riippuvat puutarhansa tähän Babyloniaan, eikä suinkaan Aasian Babyloniaan.

Josefus kirjoittaa, että kaupungin linnoitus rakennettiin Egyptin kuningas Sesostriksen kaudella ja Ctesias puolestaan, että Syyrian kuninkaan Kambyses I:n aikakaudella vuonna 525 eaa. Roomalaiset rakensivat uuden linnoituksen tyypillisellä tavallaan käyttämällä punaista ja valkoista muurausta. Babylon on osa nykyistä Kairon vanhaa kaupunkia, jossa sen rauniot ovat tallella.

Babylonissa on Egyptin kuuluisin koptilainen kirkko El-Muallaqa eli Riippuva kirkko, joka sijaitsee Vanhan Kairon linnoituksen suojissa muiden lukuisten kirkkojen seurassa. Kirkon sisäänkäynti on etelään. Sisällä on seitsemän pyhäkköä, joista yksi on omistettu Pyhälle Markukselle, jonka kerrotaan tuoneen kristinuskon tänne n. v. 48. Kristinuskon levittäminen oli kiellettyä roomalaislakien mukaan.

Pyhän Sergiuksen koptistikirkon alla sijaitsee luola, jossa Joosef, Maria ja Jeesus asuivat pakomatkalla Egyptiin. Joosefin kerrotaan tehneen tiiliä linnoitukseen ja toimineen siellä rakennusmiehenä perheen asuessa tämän aikaa luolassa. Luola on 10 m syvä ja Niilin tulvat yltävät luolaan.

Egyptin Babylonin lähellä sijaitseva Philaen temppe-li on pyhitetty Isikselle. Siellä harjoitettiin Egyptin muinaista uskontoa pisimpään kristinuskon ohella. Graffiti Philaen seinällä osoittaa, että Isiksen palvonta kesti temppelissä 5. vuosisadalle. Lähellä oleva Edfun temppeli on Isiksen ja Osiriksen pojalle Horukselle omistettu.

Alexandria oli 200-luvulla yksi suurimpia kristittyjen keskuksia. Klemens Aleksandrialainen ja Origenes asuivat Aleksandriassa suurimman osan elämästään, jossa he kirjoittivat, opettivat ja filosoivat. Konstantinus Suuren lopettaessa kristittyjen vainot Milanossa v. 313 ja annettua uskonnonvapauden, Alexandrian suuri Serapiksen temppeli tuhottiin.

Luostarilaitos kehittyi Egyptissä, jonka ensimmäisenä kehittivät erämaaisiksi sanotut erakkomunkit. He luopuivat materiaalisesta maailmasta ja elivät omistautuneena köyhyydelle. Egyptissä asui erakkojen pakanallinen Therapeutes lahko, joiden parantajia kutsuttiin nimellä Essaioi. Kristittyjen vainoissa yhteisöt karkotettiin Egyptistä ja ne pakenivat maan rajojen ulkopuolelle.

Pyhä Markus oli yksi vainottu ja hän tuli yhden ryhmän mukana Qumraniin paeten myöhemmin takaisin Egyptiin. Karmelissa Galilean Beetlehemin vuoristo-osan temppelissä vaikutti yksi essealaisryhmä, joka oli paennut myös Egyptistä. Galilean Beetlehemissä syntynyt Jeesus eli Jeshua sai heiltä parantajan taitonsa ja suulliset oppinsa. Juudean Beetlehemissä syntynyt Jeesus Bar Abbas sai oppinsa Qumranin essealaisilta.

Nimi essealaiset tulee Essaioi sanasta tarkoittaen parantajia.

(Artikkeli lisätty 10.12.2010)

Palaa takaisin

Copyright © 2008-2012, Sirpa Montonen