SAMARIALAISET

Moorian (= Jumalalle eli hallitsijalle pyhitetty uhripaikka) maassa oli vuori, jossa Abrahamin oli uhrattava Iisak. Sikem on mainittu ensimmäistä kertaa Tanakhissa, jossa kerrotaan, kuinka Aabraham tuli suuren puun luo Moorian vuorelle Sikemiin ja uhrasi lähistöllä. Sikemissä (= elinvoima, elämä) oli El-Berithin (= Jumalan liitto) pyhättö. Samarialaiset sanovat Moorian vuorella tarkoitetun 881 m korkeaa Gerizimiä (= näköala). Gerizim voi tarkoittaa myös filistealaisten asuttamaa Gerizites vuorta, jonka David valtasi. Tuomareiden pilari oli Sikemissä. Samariasta on löydetty veistettyjä arpakuutioita. Talot olivat norsunluilla foinikialaisten tyyliin kauniisti koristeltuja. Taulujen kukka- ja eläinaiheet ovat peräisin Egyptistä. Sikemissä myytiin pronssikaudella ja kreikkalaisajalla v. 1 900-100 eaa. paikallisten kasvattamia viinirypäleitä, oliiveja, vehnää, karjaa ja keramiikkaa. Sikem oli uskonnollisen keskuksen Gerizimin läheisimpänä kaupunkina tärkeä samarialaisille. Sikem liitettiin v. 6 Syyrian provinssiin ja 50 vuotta myöhemmin Hadrian rakennutti Gerizimin vuorelle Jupiterin temppelin. Rooman valloittaessa Samarian Sikem tuhoutui ja sen tilalle Vespasianus rakennutti v. 72 Neapolisin 2 km länteen Sikemistä.

Aabrahamin ei tarvinnut uhrata poikaansa Iisakia, koska paikan hallitsija eli jumala perui päätöksensä. Sittemmin Iisak meni naimisiin ja Rebekan kanssa ja he saivat kaksospojat Jaakobin ja Eesaun. Jaakob joutui ottamaan 2 vaimoa, koska tytöt naitettiin ikäjärjestyksessä ja ruma Lea oli naitava ensin, vaikkei Jaakob rakastanutkaan häntä, vaan kaunista Raakelia. Hamorin poika Sikem raiskasi (joissain teksteissä vietteli mukaansa) Jaakobin tyttären Dinan.

1. Mooseksen kirja 34:1 Dina, Jaakobin tytär, jonka äiti oli Lea, lähti tapaamaan seudun tyttöjä.

2 Seudun hivviläisen hallitsijan Hamorin poika Sikem näki Dinan, otti hänet mukaansa ja makasi hänet väkisin.

1. Moos. 35:4 He luovuttivat Jaakobille kaikki hallussaan olevat jumalankuvat sekä renkaat, jotka heillä oli korvissaan, ja Jaakob kätki ne maahan Sikemin luona kasvavan suuren puun alle.

Salomon rakensi Gerizimiin temppelin ja hänen kuolemansa jälkeen maa jakaantui kahtia v. 931 eaa. Jaakobin, Lean ja Raakelin jälkeilaisten Ruubenin, Gaadin, Asserin, Sebulonin, Danin ja Naftalin heimot Jerobeam I:n johdolla pysyivät Eebalin (950 m) vuorella Israelissa kiroten ääneen ja Simeonin, Leevin, Juudan, Isaskarin, Joosefin ja Benjaminin heimot Salomonin pojan Rehobeamin johdolla menivät Gerizim vuorelle Juudeaan lausuen siunauksia. Israelin kuningas Jerobeam I asui Tirsassa. Komentaja Zimri murhasi isäntänsä kuningas Elahin ja nousi kuninkaaksi ollen virassa 7 päivää. Armeija sytytti palatsin palamaan, jolloin Zimri kuoli. Armeija valitsi kuninkaakseen Omrin (v. 884-873 eaa.), joka hallittuaan 6 v. Tirsassa, osti maan alkuperäiseltä omistajalta perustaen pääkaupungin Samarian (= linna, paalueste) v. 878 eaa. Gerizimiin. Israelin kuninkaat on haudattu tänne. Palatsi on tehty 180x90 m kokoiselle alustalle yli 100 m maasta kohoavalle kukkulalle valvomaan pohjois-etelä tietä sekä Jordanin laaksoa. Omrin poika Ahab laajensi kaupungin muureja 195x120 metriin. Kaupungin useista temppeleistä yksi oli Jahvelle ja yksi foinikialaisten Baalille. Israelin ja Juudean väki vietiin v. 722 eaa. pakkosiirtolaisuuteen Assyriaan, jonka kuningas toi muista kansoista väkeä asumaan Samariaan ja heistä muodostui samarialaisten sekakansa. He toivat mukanaan Samariaan omat jumalansa ja uhritapansa.

Juudean asukkaiden palattua Baabelin vankeudesta syntyi ristiriitaisuuksia heidän ja samarialaisten välillä. Samarialaisia ei otettu mukaan Jerusalemin temppelin rakennustyöhön, vaikka he ilmoittivat palvelevansa samaa Jumalaa ja heitä estettiin rakentamasta temppeliään Jerusalemiin. Samarialaiset viivyttivät temppelin rakentamista ja vaikeuttivat Jerusalemin muurin tekoa. He muistuttivat juutalaisia hävitystä sodasta ja sen häpeästä. Samarialaisen juodessa jostain astiasta juutalaisen piti rikkoa se, koska samasta astiasta ei voinut juoda. Samarialaiset naiset olivat epäpuhtaita, koska eivät puhdistautuneet verenvuodoistaan oikeassa temppelissä. Juutalaiset kielsivät seka-avioliitot heidän kanssaan. Aleksanteri Suuren aikakaudella samarialaisen profeeetan johdolla toimiva lahko sai alkunsa Jerusalemissa, jolloin samarialaisille ja muille juutalaisille tuli kiistaa opeista. Ryhmä pappeja lähti Jerusalemista Qumraniin ja perusti oman lahkonsa. Sieltä he muuttivat Samariaan. Heidän yksi uskomuksensa oli, että Mooseksen kirjoissa ennustettu henkilö ilmestyy heille ja näyttää Mooseksen kätkemän aarteen heidän pyhällä vuorellaan. Qumranissa ollut mies oli kertonut, että aarre löytyisi Gerizim vuoren huipulta, jonne rakennettiin temppeli v. 330 eaa. Juudean hallitsija-ylipappi Johannes Hyrkanos tuhosi samarialaisten temppelin v. 128 eaa.

Tanakhin Mooseksen kirjoissa sekä Septuagintassa Eebal vuorelle oli rakennettu alttari kalkilla valkaistuista luonnonkivistä ja rauhan tarjouksena siellä oli uhrattu ja syöty yhteinen ateria kirjoittamalla samalla rauhan ehdot laintaulukiviin. Samarialaisessa Mooseksen versiossa sama tapahtuma koskee Gerizim vuorta, joka oli samarialaisten mielestä pyhä alttaripaikka. Joosua rakensi alttarin ja uhrasi, jonka jälkeen hän kirjoitti laintaulut, joista toisessa on 12 lainsäädäntöä muistuttavaa kirousta, kuten kirottu olkoon hän, joka poistaa naapurinsa maamerkin. Toisessa on 6 siunausta. Joosua sai yhdistettyä Juudean ja Israelin kansat Sikemissä ja luki siellä Jahven lainkirjat heille ja vei ne ison tammen viereiseen Jahven pyhättöön merkiksi maiden yhdistymisestä. Samarialaisten pyhiin esineisiin kuuluu pentateukkikäärö, jonka uskotaan olevan Joosuan ajalta.

Joosua 24:25-26 ja 32 Joosua vahvisti Sikemissä kansan päätöksen palvella Herraa (= yhteistä hallitsijaa) ja julisti kansalle tämän liiton lait ja säädökset. Joosua kirjoitti ne kaikki Jumalan lain kirjaan ja pystytti suuren kiven Herran pyhässä paikassa kasvavan suuren puun juurelle. Joosefin luut, jotka israelilaiset olivat tuoneet Egyptistä, haudattiin Sikemiin. Hauta oli sillä maapalstalla, jonka Jaakob oli ostanut Hamorin pojilta, Sikemin veljiltä sadalla kesitalla hopeaa, ja joka kuului Joosefin jälkeläisten perintöosaan. (Raamatussa kerrotaan Jaakobin ryöstäneen alueen ja tappaneen pojat raa'asti sekä hänen vieneen maat maksamatta mitään.)

Eelin poika Yafni kaappasi ylipappeuden Iitamarin jälkeläisilta Pineasin pojilta. Vauras 50 v. Yafni uhrasi alttarilla kiviä lihan sijaan. Hän käyttäytyi välinpitämättömästi uhrausten suhteen antamatta uhrilahjana ruokaa ja papit jäivät ilman ateriaa. Ylipappi Uzzi ben Bukkin kuultua tästä, hän nuhteli Yafnia. Yafni karkotettiin temppelistä ja kansa nousi kapinaan hänen puolestaan osoittaen myötätuntoa Yafnille, joka ei halunnut ihmisiä uhrattavan alttarilla. Yafnin kannattajat eläimineen lähtivät Shilohiin. Yafni rakennutti oman temppelinsa sinne ja perusti oman kolmannen uskonryhmänsä uhraamatta ihmisiä.Samarialaiset ovat suorassa polvessa Joosefin jälkelaisiä polvetuen Efraimin ja Manassen kautta. Myöhemmin heihin liittyi Aaronin sukukuntaa Eleasarin ja Pineasin kautta. Heidän mukaansa eri israelilaiskansojen välillä vallitsi rauha siihen asti, kunnes Eelin poika Yafni siirtyi Sikemistä Shilohiin ja houkutteli uusia seuraajia liittymään ryhmäänsä.

Rooman kenraali Pompeius Suuri valtasi Jerusalemin v. 63 eaa. ja Juudeasta tuli osa Rooman aluetta. Octavianus määräsi Samarian kuninkaaksi v. 31 eaa. Herodes Suuren. Kun Octavianus muutti nimensä Augustukseksi, Herodes muutti Samarian Sebasteksi (kreik. Augustus). Baalin mahtava portaikkoisesta temppelistä tuli Augustukselle omistettu. Herodes pystytti Augustukselle jättimäisen patsaan Sebasteen eli entiseen Samariaan. Herodes palkkasi samarialaisia armeijaansa. Samarialaiset liittyivät juutalaiskapinaan, joka päättyi Jerusalemin ja temppelin hävitykseen v. 70 jKr. Herodeksen ainoa suuri rakkaus Mariamne kuoli myös täällä.

<=== Takaisin ===>

Copyright © 2008-2012, Sirpa Montonen